Blogi

Tänne kirjoittelemme ajatustemme virtaa sitä mukaa, kun aikaa on ja aiheita annetaan mieliimme.

Blogi arkisto

Etusivu » Blogi


Henkinen polku

19.04.2018


Ei minulla ole aikaa eikä rahaa

Otsikon mukainen ajattelutapa on valitettavan yleinen, myös heidän keskuudessaan, jotka haluaisivat kehittyä ihmisinä ja päästä omista vanhoista kaavoistaan eroon. Miksi se on valitettavaa? Siksi, että tuo ajattelumalli estää muutosta tapahtumasta. Mitään positiivista ei pääse tapahtumaan, koska oma energia on jumittunut ei-minulla-ole -ajatukseen.
 
Otetaan tähän esimerkiksi vaikkapa meidän työmme. Muutos ja halu muutokseen lähtee aina ihmisestä itsestään, mutta meidän työmme on antaa konkreettiset välineet, miten muutokseen päästään. Kun kerromme, miten helppoa kaikki lopulta on, saamme vastaukseksi liian usein, että ei-minulla-ole. Loppuun voi sitten lisätä haluamansa tekosyyn; aikaa, rahaa, herkkyyttä, avoimuutta, osaamista, mahdollisuutta tms. Tämän vastauksen antavat he, jotka eivät ihan vielä ole valmiita muutokseen. Heidän elämänsä voi olla hyvin kurjaakin, mutta se on tuttua ja turvallista kurjuutta. Muutos on pelottava asia, sillä se on tuntematon polku. Se ei välttämättä pelota tietoisesti, mutta aina alitajuisesti.

 

Niin kauan kuin hallitseva ajatus on ei-minulla-ole, kurjuus jatkuu. Se voi olla henkistä kurjuutta, rakkauselämän kurjuutta, taloudellista kurjuutta, fyysistä kurjuutta, sosiaalista kurjuutta tai mitä tahansa, joka tekee elämästä ankeaa. Se on köyhyysajattelua ja se voi kohdistua aivan kaikkeen elämässä. Silloin ihminen kokee elävänsä puutteessa, eikä se puute läheskään aina liity rahaan. Kukaan toinen ei voi tälle tilanteelle yhtään mitään, niin kauan kuin ihminen itse valitsee ajatella, että ei-minulla-ole.

 

Nyt osa lukijoista jo ajattelee, että helppohan sitä meidän on puhua, kun ei tiedetä ihmisten hädästä mitään. Tiedetään kyllä, todella paljon. Ei meilläkään silloin ollut yhtään mitään, kun aloimme kulkea henkistä polkua. Mekin elimme niin syvällä köyhyydessä ja kurjuudessa, ettei todellakaan ollut aikaa eikä varsinkaan rahaa mihinkään ylimääräiseen. Kyse onkin eniten siitä, mitä pitää ylimääräisenä ja mitä tarpeellisena. Valinnoista ja uhrauksista. Ei mistään muusta.

 

Jokainen löytää jostain rahat siihen, mitä oikeasti pitää tärkeänä ja jos päättää, että oma hyvinvointi on se, mihin haluaa panostaa, alkaa siihen myös resursseja löytymään. Nainen joka asettaa vaikka kynsihuoltostudiossa istumisen tärkeäksi osaksi elämäänsä, löytää siihen rahat, ihan jokainen huoltokerta. Ja vaikka hän muuten hokee kaikille, että ei-minulla-ole, ei häneltä koskaan jää julkaisematta uusinta kuvaa kynsistään fb-kavereilleen. Älä lue tätä niin, että me nyt tuomitsemme tällaiset ihmiset, sillä jokainen saa ja jokaisen todellakin tulee itse päättää tärkeysjärjestyksensä. Kyse on siitä, minkä asettaa itselleen tärkeäksi. Juoppo löytää aina rahaa viinaan, se on hänellä prioriteetti numero 1. Tupakoitsija on mieluummin syömättä kuin polttamatta, joten tupakat eivät taatusti lopu.

 

Entä pitääkö henkisessä tyhjiössä elävä ihminen hyvinvointiaan niin arvokkaana, että on valmis jostain muusta tinkimään? Luottaako tämä ihminen siihen, että meidän konsteilla elämä paranee? Siihen se kaikki kiteytyy. Miten voi luottaa, ennen kuin on itse kokenut ja tietää? Ei mitenkään. Voi vain luottaa ja lähteä mukaan tai sitten ei luottaa ja olla lähtemättä. Vain toista polkua seuratessa kaikki jatkuu ennallaan.

 

Kun meidän henkinen tie alkoi, alkoi se velaksi ja osamaksulla, koska rahaa ei ollut. Aikaakaan ei ollut, sillä kotona oli huollettavana 5 alle 6-vuotiasta lasta ja lemmikit. Sen lisäksi piti tehdä omat työt ja Piian piti käydä töiden lisäksi merkonomikoulu loppuun. Valintoja ja uhrauksia.

 

Jos ajattelee, että vasta sitten voi aloittaa henkisen matkan kunnolla, kun on ylimääräistä aikaa, rahaa ja energiaa, niin sitä ei tule koskaan tapahtumaan. Ensin täytyy tapahtua muutos korvien välissä, sitten se tahto muutoksesta täytyy siirtää käytännön tekoihin ja vasta sitten alkaa tapahtua muutoksia elämässä. Jos vain passiivisesti odottelee, saa odottaa koko elämänsä.

 

Mitä sitten pitää haluta tehdä ja olla valmis tekemään muutoksen eteen?

 

Kuten alussa sanoimme, muutos meidän avullamme on helppo saavuttaa. Se vaatii vain 30-40 minuuttia päivässä, jolloin kuuntelet yhden kuuntelun ja kirjoitat kokemuksesi ylös. Siinä kaikki.

 

Entä sitten hinta?

 
Osamaksulla noin 10€/kk ja kertamaksulla 99€/Askel. Askeleita voi käydä niin monta tai vähän kuin haluaa ja askeleiden välillä saa pitää myös taukoa. Yksi askel kestää 2-4kk, riippuen askeleesta, joten päivässä muutoksen hinta on 0,82€ - 1,65€. Hinta on aina sama 99€, riippumatta siitä kuinka pitkä askeleen kesto on. Tällä hetkellä on auki Askel 1 ja Askel 2 aukeaa syksyllä.

 

Lähde mukaan muutokseen  täällä ›

 

Become who you are
- Tule siksi, joka olet-

Tietosuojakäytäntö ›